Terveisiä Mombasasta, olemme olleet täällä jo monta (2) päivää ja nauttineet lämmöstä, hyvästä ruoasta, kauneudesta. Kauneutta näkee hyvin hoidetussa puutarhassa, kauniissa pöytäkattauksissa, hyvin hoidettujen ihmisten kasvoilla, siistissä ylöspanossa, siis kaikkealla. Meri on kaunis aikaisin aamulla ja pitkin päivää, Vuoroveden vaihtelua on mielenkiintoista seurata ja sitä voimaa mitä vesi saa aikaan. Hotellimme, kuten kaikki hotellimme, on todella hyvin varustettu Serena Beach Hotel.Tämän ketjun hotelleissa olemme yöpyneet muissakin mielenkiintoisen matkamme aikana.

Täytyy tässä nyt laittaa muistiin parin päivan piipahdustamme Masai Maraan. Viimeksi kun pääsin kirjoittamaan, oli ilta ja asustimme lähellä Naivashaa Crater järvellä hotellissa, missä luonnon äänet kuuluivat yöpuulle ja kolme isoa mustaa apinaa oli niin kiinnostunut meidän kahden naisen majapaikasta, että pakko oli pitää ikkunat kiinni, muuten olisivat kyllä syöksyneet sisään. Meillä oli ihanan kämppikseni kanssa kerran sellainen kriittinen tilanne, että pelkäsimme niiden heti syöksyvän sisään, kun oven avaamma. Kämppikseni oli rohkeampi ja meni äkkiä ovesta ulos ja hätyytti "poikakavereita" vähän kauemmaksi, että uskalsin minäkin siirtyä tuvasta pihalle. Sisällä kun olimme, niin nuo vietävät hakkasivat päällään ikkunaa, että huomaisimme ne.  No, olihan se mukavaa, kun joku oli meidän seurastamme niin kiinnostuneita. Mitähän me oltais niiden kanssa juteltu, jos olisivat sisälle tulleet tai olisivatkohan olleet kiinnostuneita piiloutumaan matkalaukkuun ja lähteneet kotiSuomeen maskotiksi.  Kielemme eivät kyllä yhtään kohdanneet, niin rumaa ja yksipuolista oli äännähtely, jota kuulimme yölläkin. Lisäksi linnut lauloivat ja monenlaista siritystä ja sirkutusta kuului joka puolelta.

Täällä on hotelleilla ihana tyyli ottaa vastaan vieraita. Sillä aikaa kun mainio matkanjohtajamme Markus selvittää huoneasioita, meille tuodaan raikkaat, milloin kuumat milloin kylmät hyvältä tuoksuvat pyyhkeet, joilla voimme pyyhkiä matkan pölyt kasvoilta, käsistä ym. Sen jälkeen tuodaan raikkaat tuoreesta hedelmästä puristetut mehut ja hotellin johtaja selvittää miten asumme ja milloin tarjotaan mitäkin ja toivottaa sydämelliset karibut (tervetuloa). Crater-järven puoliksi telttamajoituksessa oleviin taloihimme mentäessä (viimeisen päälle rakennetut teltat suihkuineen ja vessoineen) emme uskoneet korviamme, kun johtaja sanoi, että majoituksemme on rannassa 101 portaan päässä. Portaita oli tosiaan 101 ja lisäksi välillä suoraa maata, toki levähdyspaikkoja matkalla.  Oli siinä poloville jumppaa, kun niitä rappusia lampsimme monta kertaa yhden yöpymisemme aikana.  Hyvätä kuitenkin tuntui kun koko kroppa sai kyytiä ja hengitys vähän vingahteli.  No rauhallisesti siitä selvydyimme, onneksi reippaat miehet kuljettivat melko raskaita laukkujamme. Arvelen, että olisin oma laukkuni jättänyt kyllä respaan, jos olisin joutunut sitä itse kuljettamaan. 

Niin, siitä Masai Marasta. Lähdimme aamulla jo klo 8 ajamaan kohti seuraavaa määränpäätä.  Mainoskirjeessämme olimme kyllä luvanneet, että Masai Mara on kruununjalokivi safarikohteiden joukossa. Sitä se totisesti oli. Nähdä safarimatkan aikana The Big Five eli suurimmat safarin eläimet, ei aina ole todennäköistä, mutta meille se onnistui. Muissa luonnonpuistoissa olimme bonganneet norsun, leijonan, puhvelin ja sarvikuonon.  MMM (Mainio Matkanjohtamme Markus) oli kertonut että meillä olisi 5 % mahollisuus bongata koko sarja eli tähän sakkiin vielä leopardi. Auta armias, kun MMM:llä oli kiire pois Masai Maran lentokentältä, jossa piipahdimme vessassa kun hän oli saanut viestin (koko ajan safariautot ja niissä olevat asiantuntijat viestittivät LA-puhelimilla tai vastaavilla mitä kuuluisia eläimiä missäkin päin siis aivan järkyttävän suurta luonnonpuistoa liikkuu) missä leopardi on puussa.  Meille hän ei tietenkään kertonut miksi tuli niin julmettu kiirus. Yhtäkkä Samuel-kuljettajamme siirtyi ns pääpolulta pienemmälle ja siellä oli monta autoa jo bongaamassa aikamoista otusta, joka könnäsi puussa.  Näimme HÄNET siis ihan oikeasti isoolla kirijaamilla, leoparsi puussa..Oli se elukka niin mahtava, kun se katsoi merkitsevästi meitä ihailijoita ja kuinka ollakkaan lähti liikkeelle sieltä puusta. Näimme siis koko shown.  HÄN asteli vähän taaemmaksi pusikkoon, josta rauhallisen arvokkaasti siirtyi aivan autommei edestä kuvauksellisesti toiselle puolelle ja antoi meidän nauttia ja räpsytellä kameroita. Sain HÄNESTÄ loistavia kuva, vaikka mulla on aivan pieni digikamera. Nyt on vain niin typerä tilanne, että en jostain syystä osaa pienennettynäkään siirtää kuvia tälle palstalle. Sain kyllä Nooralta hyviä ohjeita, mutta ei siitä huolimatta onnistunut.  Labda kesho (ehkä huomenna kuten täällä kiireeseen vastataan). 

Masasi Mara on masai-heimon "valtakuntaa". Kysyessämme MMM:ltä mitä mara tarkoittaa, kertoi hän, että se on täplä, joka saa merkityksensä siitä että paikkapaikoin hyvinkin kuivilla alueilla puut ja pensaat ikäänkuin täpliä maastossa. Se kyllä piti paikkansa.

Masait ovat karjankasvattajia. Heillä on uskomus, että kaikki maailman karja on heidän omistuksessaan.  Masai-miehet ovat ylväitä, pitkiä hoikkia meihiä, jotka pukeutuvat hyvin koristeellisesti. Naiset pukeutuvat hekin aika värikkäästi. Miehet on parhaimmillaan kuin riikinkukkoja. Korvissa roikkuu isoja koruja ja niissä on suuret venytetyt reijät. Luulis että on sattunut kun niitä on venytelty.

Hotellimme henkilökunta oli masai-heimon väkeä varmaan suurin osa. Ravintolasali oli koristeltu isoilla tauluilla, jotka kuvasivat masaiden elämää. Masait käyttävät lehmästä kaiken. Jopa sonnan he käyttävät talojen rakentamiseen. Näimme näitä "lehemänpaskasta" tehtyjä asumuksia jokaisessa kylässä, joiden ohi ajoimme. MMM kertoi miehillä ennen olleen takaraivolla pyöreän "nutturan", joka oli tuoreesta p:sta muotoiltu ja siihen se oli kuivunut ja tietty pysynyt aikansa. Nyt emme niitä nähneet.

Masait ymmärtävät myös rahan päälle, he ovat varakkaita, älykkäitä tyyppejä. MMM varoittelikin meitä ettemme menisi suin päin ottamaan heistä esim. valokuvia, koska joutuisimme niistä viimosen päälle maksamaan. Otimmekin ulkona ohi ajaessamme vain muistikuvia.  Salskeita sotureita keihäineen olisi ollut kuvattavana monessa kohtaa.

Kauppiaita heistä myös löytyi. Naisia oli iso lauma luonnonpuiston portilla kauppatavarat levitettyinä pitkin maata. Siinä oli koruja ja riipuksia ja kankaita monensorttisia, todellista väri-ilottelua silmälle.  Vetoavasti he heiluttivat kaikenkarvaisia riipuksia ym. automme ikkunoiden takana ja katsoivat viekoitteleva ilme kasvoillaan odottaen kauppojen syntymistä. MMM huomasi, ettemme olleet siinä vaiheessa kovin kiinnostuneita ja meni ryökäles ripittämään koko naislauman. Kyllä siinä pastori päästeli aikamoiset markkinointiopetukset aivan ilmaiseksi sille porukalle.  

Käyn tässä välillä vähän pedikyyrissä, hotellilla on mainiot palvelut ja täytyyhän niitä käyttää, kun jalkapohjat ovat aivan hellinä kuumalla hiekalla kävelystä tuolla Intianmeren rannalla olevalla sannalla.